Kierrätys on pinnalla ja hyvä niin. Muistan yhä sen, kun ysärillä kirppiksellä käynti oli noloa ja köyhien juttu. Näin vuosien päästä se on in. Muotiteollisuus tuhoaa ja kuormittavaa valtavasti ympäristöä, ultrapikamuodista puhumattakaan! Kokosin tähän postaukseen second hand shoppailijan ABC:n eli sen, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun shoppailet käytettyjä vaatteita. Niissä ei ole vaihto -ja palautusoikeutta. Hutiostoksia voi täälläkin tulla, mutta näillä vinkeillä onnistut! Olen innokas kirppisten kiertelijä ja käytän itse kirppiksilla näitä asioita ennen ostopäätöstä.

1. Kun löydät kivan vaatteen tutki se huolella, että se on varmasti ehjä ja puhdas. Jos vaatteessa on jokin tahra voit kysyä liikkeestä puhdistusvinkkejä. Jos tahra on imeytynyt kuituun se tuskin lähtee irti, joten jätä vaate hyllyyn. Kurki sisäpuolelle. Jos saumat repsottavat, vetoketju jumittaa tai nappi on puoliksi irti, mieti: onko tämä helppo korjata, osaatko korjata vai isompi projekti? Pieni korjaus voi tehdä vaatteesta unelman, mutta esim. vetoketjun vaihto on iso operaatio, jos ei ole taitoa siihen, joten jätä hyllyyn.

2. Tee nenätesti: Haista vaatetta onko se pesty voimakkaan tuoksuisilla pesuaineilla, tuoksahtaako tupakka, parfyymi, kellari tms. Jos olet tuoksuherkkä kannattaa vaate jättää ostamatta, jos siinä tuoksahtaa liikaa pesuaine. Jos vaatetta on pesty tuoksuvilla pesuaineilla useita kertojaa, on tuoksu imeytynyt kuituun, eikä sitä saa pois. Hyvin ummehtunut haju, parfyymi tai tupakka voivat olla myös sellaisia, että ne eivät lähde pesussa pois.

Vanhat kokomerkinnät elävät omaa aikakauttaan. 80-luvun ”38” voi olla nykyään enemmän ”34” tai toisinpäin. Sovita, tunnustele ja katso, äläkä usko pelkkää numeroa.

3. Tarkista brändi ja hinta. Vintage-LV tai Marimekon 70-luvun mekko voi olla todellinen löytö. Tunne logot, laput ja valmistusvuosien erot. Näin vältät feikit ja löydät timantit Jos vaate on laatubrändi huokealla hinnalla, olet tehnyt hyvän löydön. Jos kyseessä on jonkun halpakauppaketjun vaate, millä tahansa hintalapulla kannattaa se jättää rekkiin.

4. Tarkista vaatteet laput, mitä materiaalia vaate on. Keinokuituisia vaatteita ei lähtökohtaisesti kannata ostaa, kuten akryylia ja huonoa polyesteria. Keinokuidut nukkaantuvat nopeasti, tulevat sähköisiksi, eivätkä kestä käytössä. Parhaita ovat luonnonmateriaalit, kuten puuvilla, pellava, silkki, villa, merinovilla jne. Laadukas villa, silkki, puuvilla ja pellava kestävät aikaa – polyesteri 2000-luvulta taas saattaa olla jo enemmän ”muovipussi fiilis”. Tarkista kangas: onko siinä nyppyjä, ohentumia tai venymiä, ovatko saumat kohdillaan jne.

5. Tarkista lapuista pesuohjeet. Jos vaate vaatii kuivapesua, silitystä tms, niin mieti millainen vaatehuoltaja olet. Ei ole mitään järkeä ostaa vaatetta, joka pitäisi joka käytön jälkeen viedä kuivapesuun pesulaan, jos et muutenkaan vie vaatteitasi sinne. Tai jos peset kaikki vaatteesi 60 asteen megalinkouksessa, ei kannata ostaa hentoa silkkipuseroa, joka vaatii käsinpesua.  

6. Tarkista onko vaatteessa eläintenkarvoja tai jos teet nettikirppiksellä ostoksia, niin kysy tästä. Jos olet allerginen tai astmaatikko, niin eläintaloudessa eläintenkarvat tunkeutuvat vaateiden kuituihin ja niitä voi olla hyvin vaikeaa poistaa. Näin vaate voi aiheuttaa allergiaa tai astmakohtauksen.

Vasta tämän jälkeen on sovituksen aika

7. Nyt vasta päästään sovituskoppiin. Sovita vaate rauhassa, fiilistele, tunnustele, katso että koko on oikea ja vaate istuu vartalollesi. Kaikessa shoppailussa pitää aina muistaa, että ostat vaatteita tähän hetkeen, et liian pieniä tavoitevaatteita. Myöskään huonosti istuvilla, väärän kokoisilla tai väärän värisillä vaatteilla et tee mitään, et vaikka ne olisivat halpoja. Jos mekko on liian pitkä tai housut vähän väljät, mieti: saako ompelija (tai oma taitosi) siitä helposti täydellisen? Second hand -aarteista parhaat syntyvät pienellä personoinnilla. Halpa voi olla syy – mutta niin voi olla myös kallis. Jos paita maksaa 2 euroa, mutta se jää kaapin perälle, se ei ollut hyvä diili.

Osta vain sellaista, minkä näet oikeasti käyttäväsi. Jos sydän sykähtää nähdessäsi vaatteen, kuuntele sitä. Second hand -shoppailu on seikkailu, jossa intuitio löytää aarteet. Jos taas jäät arpomaan, se ei ollut sinua varten. Jos vaate ei ole ihan nappiin, niin jätä ostamatta, parempaa on tulossa. Second hand shoppailu vaatii aikaa ja hermoja. Itse tykkään vapaalla kierrellä kirppiksillä sekä osto ja myyntiliikkeissä. Välillä tulee huikeita löytöjä, välillä ei löydy mitään. Muista myös päivittää vaatekaappia, jos uutta tulee sisään, pitää jotain lähteä kiertoon. Näin välttyy ylipursuavalta vaatekaapilta. Jos bongailet koruja kirppikseltä tarkista aitous ja materiaali sekä kunto. Korvakorut voivat olla riski, toisaalta ne voi desinfioida. Korut voi yleisesti puhdistaa liinalla, missä on desinfiointiainetta. Kengät ja nahkahansikkaat voi pakastaa muutamaksi päiväksi ennen käyttöä.

Vaatteita, mitä en ostaisi kirppikseltä

alusvaatteet ja uikkarit ovat ehdoton no no! Urheiluvaatteet myös, paitsi jos ne ovat uusia ja käyttämättömiä. Päähineet, jos niitä ei voi pestä. Kengät, paitsi jos ne ovat uudet tai erittäin vähän käytetyt. Sama pätee käsilaukkuihin. Lähtökohtaisesti käytettynä ostettava tuote on sellainen, jonka voi pestä kunnolla ennen käyttöä.

Helsingissä omat suosikkini ovat second hand liikkeistä ovat Urbaani Legenda, Relove, Gemma, satunnaisesti Uff. Porvoossa Bohemia.  

Kotilieden toimittaja vieraili vaatekaupoissa etsimässä turhautuneena vaatteita. Tämä on todella ajankohtainen aihe ja hyvä artikkeli. hän haastatteli myös minua tyyliasiantuntijan ja stylistin näkökulmasta. Miksi tavallista ihmistä pidetään pluskokosena pullukkana, eikä vaatteita löydy?

Stylisti väittää, ettei humppakahvoja ei ole olemassakaan

Minusta on viime vuosina tullut sellainen normaalia isompi. Olen muuttunut pluskokoiseksi, great girliksi, mittavaksi tytöksi. Minusta on tullut elävä paituli. Surkuhupaisa paksukainen.

Niinpä hermostun, kun stylisti ­Sohvi Nyman väittää, ettei jenkkakahvoja ei ole olemassa. On vain väärin istuvia vaatteita.

Ei pidä paikkaansa!

”Kyllä pitää. Jos et löydä sopivia vaatteita, vaihda kauppaa. Vika on kaupassa, ei sinussa”, Nyman väittää vastaan.

Tässäpä miellyttävä ihminen.

Sohvi Nyman selittää, että jokaisella naisella on niin sanottu ongelmakohtansa. Yhdellä rinnat, toisilla vatsa, takapuoli tai hartiat, jotka eivät mahdu standardeihin.

”Sitten pitää vain löytää omalle vartalolle sopiva brändi ja kauppa ja pitäytyä niissä”, Nyman neuvoo.

On äärimmäisen loukkaavaa ja raivostuttavaa, että normaalin kokoista ihmistä kutsutaan plussaksi.

Stylisti Sohvi Nyman

Hän kertoo törmäävänsä työssään usein sisäänostajiin, joita ei kauheasti kiinnosta normaali suomalainen nainen.

”He ovat itse pitkiä ja laihoja. Usein tulee sellainen olo, että puhumme eri kieltä. Ei laiha ihminen pysty ymmärtämään ihmistä, jolla on pylly ja ­koko on 46.

Nyman hermostuu.

”On äärimmäisen loukkaavaa ja raivostuttavaa, että normaalin kokoista ihmistä kutsutaan plussaksi. Itse ostan vaatteeni liikkeestä, jossa kaikki vaatteet ovat koosta riippumatta samassa rekissä.”

Suurten tuotantojen ketjuliikkeissä käy Nymanin mukaan helposti niin, ­että suuret vaatteet ovat suuria kaikkialta, muodottomia telttoja.

”Yhdellä kilot ovat kuitenkin vatsassa, toisella pyllyssä, kolmannella rinnassa ja neljännellä kaikkialla, joten kaavoja ei voi suurentaa kaikkialta.

Sohvi Nyman ostaa omat vaatteensa ompelijan omistamasta putiikista, jossa ostokset korjataan asiakkaan mittojen mukaan.

”Se kuuluu palveluun. Ei tarvitse tyytyä ihan kivaan, vaan saa täydellisen.”

Lue juttu tästä.